Elintapamuutokset keskittyy usein rasvan polttoon ja lihasmassan kasvuun. Aktiivisen treenaajan muutokset saattavat kohdistua enemmänkin palautumisen korostamiseen ja optimointiin. Toisilla stressitasojen laskeminen on ykköstavoite. Tässä jutussa käydään läpi, kuinka hyödynnät InBody-kehonkoostumusmittausta elämäntapamuutoksessasi ja millaisia muutoksia voit havaita raporttilomakkeella muutosten myötä.
1. Painonpudotus? Polta rasvaa, älä lihasta!
Useimmiten painonpudotustavoitteissa on kyse nimenomaan rasvamassan vähentämisestä ja samalla lihasmassan lisäämisestä tai säilyttämisestä. Kehon rasvamassan ja lihasmassan lähtötilannetta ja kehitystä voidaan seurata InBody-raporttilomakkeelta monin tavoin.
Painodiagnoosista nähdään painoindeksi sekä kehon rasvaprosentti, joista jälkimmäinen on tärkeämpi seurattava muuttuja “painonpudottajien” kohdalla. Painoindeksi kertoo mitattavan painon ja pituuden suhteesta, muttei anna tietoa, mistä paino koostuu. Rasvaprosentti suhteuttaa kehon rasvamassan kokonaispainoon ja osoittaa siten rasvan osuuden kehossa.
Kun halutaan arvioida, kuinka vahva kehonkoostumus on esimerkiksi elämäntapamuutoksen lähtötilanteessa, kannattaa katse suunnata lihas-rasvadiagnoosiin. Sen avulla saamme selityksen kehon painolle sekä näemme lihas- ja rasvamassan kilomäärän kehossa ja näiden normaalialueet.
Kehon vahvuuden arvioinnissa on suositeltavaa hyödyntää I-C-D -muistisääntöä, jossa I kuvastaa normaalia, C heikkoa ja D vahvaa kehon rakennetta. Yleensä joku näistä kirjaimista muodostuu, kun piirtää lihas-rasvadiagnoosin palkkien kärkien yhdistävän viivan.
Rasvan ja lihasmassan tilannetta voidaan tarkastella tarvittaessa lomakkeelta myös segmentaalisesti eli jokaisesta kehonosasta erikseen. Lihastasapaino-osiossa nähdään onko lihasmassaa (tai tarkemmin sanottuna rasvatonta massaa) riittävästi mitattavan tavoitepainoon (ylempi jana) sekä tämän hetkiseen painoon (alempi jana) verrattuna.
InBody-lomakkeen painokontrolli-osio selittää kaikkein yksinkertaisimmin, mitä muutoksia kehossa tulisi tehdä, jotta päästään InBodyn määrittämään tavoitepainoon. Painokontrolli kertoo suoraan pudotettavan tai lisättävän painon määrän sekä osoittaa millä tavalla tämä kehitys tulisi tapahtua. Rasvakontrolli kertoo mahdollisesti lisättävän tai pudotettavan rasvamassan ja lihaskontrolli lisättävän lihasmassan määrän.
2. Stressi: Haitallisten elintapojen kiihdyttäjä
On selvää, että stressi ja sen myötä tulleet terveydelliset haitat vaikuttavat myös kehon koostumukseen. Liiallinen syöminen kerryttää helposti pidemmän päälle ylimääräistä rasvaa, kun taas liian vähäinen syöminen voi ajaa kropan hyödyntämään lihasproteiineja energiavajeen paikkaamiseen.
Stressaantuneella ihmisellä voi olla aineenvaihdunnan heikkenemisen myötä muutoksia kehon nesteissä ja nestetasapainossa. Stressihormoni kortisoli poistaa nestettä kehosta, joka laskee kehon nestetasapainoa. Toisaalta myös heikko kehon nesteytys voi nostaa kortisolitasoja väliaikaisesti, mikä aiheuttaa noidankehän (1,2,3).
Sen lisäksi, että stressi häiritsee kehon aineenvaihduntaa, sillä voi olla myös suoraa vaikutusta sisäelinten ympärillä olevaan viskeraalirasvan määrään. Viskeraalirasva ei näy ulospäin ja se on merkittävästi vaarallisempaa kuin ihonalainen rasva, koska sillä on selkeä yhteys elintapasairauksiin. Tämän vuoksi etenkin stressin kanssa painivan ja mahdollisesti myös rasvanpolttoa tavoittelevan elämäntapamuuttujan on hyvä käydä mittauttamassa itsensä InBodyssa.
Lue tietopaketti viskeraalirasvasta ja keinoista sitä vastaan!
3. Ravitsemus ja palautuminen
Riittävä lepo ja ravitsemus ovat palautumisen kulmakivet. Innokkaimmilla liikkujilla saattaa helposti jäädä lepopäivät vähäisiksi, mikä voi johtaa kohti ylikuormitusta. InBody-mittauksessa kehon ravitsemustilan seurantaan voidaan hyödyntää nestetasapainoa sekä vaihekulmaa, jotka auttavat palautumisen seurannassa sekä arvioinnissa.
Aliravitussa kehossa solut pienenevät, jolloin ne eivät pysty sitomaan nestettä yhtä hyvin kuin vahvat ja ravitut solut. Tällöin solunsisäisen nesteen määrä jää alhaiseksi verrattuna solunulkoiseen, mikä nostaa kehon nestetasapainoa (ECW/TBW-suhdeluku). Henkilön taustatietojen (mm. liikkuminen, lepo, ruokavalio) sekä korkean nestetasapainon pohjalta voidaan siis tunnistaa aliravitsemusta, jonka vuoksi palautuminen on mahdollisesti puutteellista.
Toinen ravitsemuksen ja palautumisen arvioinnissa hyödynnettävä mittausmuuttuja on kehon vaihekulma. Kropan puutteellinen palautuminen ja aliravitsemus laskevat ehjien solurakenteiden osuutta, joka laskee vaihekulmaa. Kun palautuminen on parempaa, voidaan taas odottaa vaihekulman nousevan.
Vaihekulman mittaustuloksen normaaliarvoon vaikuttaa useita muuttujia, kuten mitattavan ikä, sukupuoli ja koko. Ei siis ole mielekästä vertailla tuloksia kahden eri henkilön välillä, vaan ennemminkin tehdä seurantaa omien tuloksien välillä. InBody-valmistajan tulkintaohjeen mukaan yli 5°:n arvot tulkitaan normaaliksi.
Missä pääsen InBodyyn?
Nyt kun tiedät mihin asioihin sinun tulee raporttilomakkeella kiinnittää huomiota, voit etsiä itsellesi sopivan InBody-mittauspaikan täältä!
Huom! Tässä tekstissä esiintyneet muuttujat saadaan mitattua InBody 970 ja 770-laitteilla. Voit vertailla eri laitteiden tuloksia täällä.
Päivitetty 22.8.2023
