Kehonkoostumusmittauksella on monenlaisia sovelluskohteita terveyden ja hyvinvoinnin tutkimisessa ja edistämisessä. Kehonkoostumuksen mittaus on tärkeä työkalu myös monelle fysioterapeutille ympäri maailmaa, mutta Suomessa suhteellisen harva klinikka tietoa vielä hyödyntää, ainakaan täydessä potentiaalissaan. Tämän artikkelin tavoitteena onkin jakaa ideoita siitä, kuinka fysioterapeutit voivat kehittää asiakaspalveluaan InBody-mittausten avulla. InBodya on hyödynnetty yli 5000 tieteellisessä tutkimuksessa ja yhtenä alueena on ollut nimenomaan fysioterapia-ala.
Artikkeliin tuo InBodyn käyttäjäkokemusnäkökulmaa Katja Näsman, joka on pitkän linjan fysioterapian ammattilainen ja työskentelee työfysioterapeuttina Pihlajalinnan Vaasan yksikössä.
Katja Näsman
- Keskittyy työssään erityisesti alaraajaongelmien ratkaisuun, eri nivelten kiputilojen hoitamiseen sekä kuntouttamiseen vamman tai leikkauksen jälkeen.
- Auttaa usean lajin aktiiviurheilijoita, mutta erityisesti hänen sydäntään on lähellä vähemmän liikkuvien ihmisten tukeminen löytämään liikunnasta luonnollinen osa arkea ja pitämään omasta hyvinvoinnistaan parempaa huolta.
- Käyttää työnsä tukena InBody 770 -kehonkoostumusmittaria
Objektiivista mittaustietoa kuntoutukseen
Kuten moni muukin fysioterapeutti, Katja hoitaa työssään paljon leikkauksen jälkeisiä kuntoutujia. Lähes aina näiden kuntoutujien kanssa Katja käyttää InBody-mittausta todentamaan kuntoutuksen lähtötilannetta ja seurantaa mm. lihasmassassa ja nestetasapainossa tapahtuvista muutoksista saadakseen objektiivista tietoa havaintojen tueksi. Koska kuntoutujat tulevat asiakkaiksi useimmiten vasta leikkauksen jälkeen, Katja ei tällöin saa seurantaan leikkausta edeltävää tilannetietoa, mihin olisi optimaalista verrata tilannetta. Katjalle mittauksen käyttö on perusteltua niin oman tietämyksen kuin asiakkaankin kannalta:
“Fakta motivoi ihmisiä. Jos mitään muutosta ei tapahdu, niin pitää pystyä muuttamaan suuntaa. Tunne voi pettää, asiakkaalla voi olla vaikka hermotusongelmia, mistä johtuen kuntoutusta tai treeniä voidaan muuttaa InBody-mittauksen muutosten tai muuttumattomuuden perusteella”
Esimerkiksi polven kuntoutus aloitetaan yleensä parin viikon sisällä operaatiosta ja asiantuntijalla käydään tästä eteenpäin muutaman viikon välein. InBodyn segmentaalinen rasvattoman massan mittaus mahdollistaa Katjalle tiedon siitä, kuinka lihasmassa alkaa palautua jalkaan ja nestetasapainosta voi tulkita tulehdustilassa tapahtuvia muutoksia. Edellä mainittujen lisäksi on suositeltavaa käyttää myös segmentaalista vaihekulman mittausta solutason terveydentilan muutosten seurantaan.
Kuva 1. Vaihekulma, rasvaton massa ja nestetasapaino kehon eri osissa kuntoutettavalla henkilöllä.
Kuntoutustapauksia ja fyysisiä epätasapainotiloja on moneen lähtöön. Yllä (kuva 1) on kuvattu esimerkkitilanne jalkavammatilanteesta. Fysioterapeutille huomioitavaa ja seurattavaa tässä tilanteessa on erityisesti:
- Nestetasapaino on koko kehossa (ECW/TBW Analysis) normaali (0.360-0.390 välillä) sekä segmentaalisesti kaikkialla muualla kuin oikeassa jalassa (0.398)
- Oikean jalan rasvaton massa (26,61 lbs) näyttää huomattavasti suuremmalta kuin vasemmassa jalassa, mutta kun huomio siirretään nestetasapainoon kuvaajan oikeassa laidassa (ECW/TBW), selittyy suurempi rasvattoman massan määrä nesteturvotuksella. Nestetasapainon laskemista ja rasvattoman massan puolierojen maltillistumista seuraamalla voi havaita tulehdustilan/turvotuksen muutoksia oikeassa jalassa
- Jalkojen erilainen solutason terveydentila on myös havaittavissa segmentaalisen vaihekulman mittauksessa, jossa ero vasemman ja oikean jalan välillä on merkittävä (5.6 vs 6.2). Myös vaihekulman eron tasapainottumista seuraamalla pystytään havaitsemaan kuntoutuksen eteneminen oikeaan suuntaan.
Motivoivaa tietoa istumatyöläisille
Merkittävä osa Katjan asiakaskunnasta on istumatyötä tekeviä työterveysasiakkaita. Koska nämä henkilöt voivat olla usein myös samaan aikaan varsin passiivisia arjessaan ja yleiskunto voi olla heikko, Katja hyödyntää InBody-mittausta perustelemaan liikunnallisuuden ja muiden terveiden elintapojen tärkeyttä. InBody on auttanut Katjaa puhumaan paremmin ylipainoisten tilanteesta, kun mittaustulokset eivät keskity vain painoon, vaan antavat kokonaisvaltaisemman kuvan siitä, mistä henkilön paino koostuu.
Kuva 2. Esimerkki lihas-rasvadiagnoosin tilanteesta keski-ikäisellä naisella
InBodyn avulla normaalipainoisten keskuudesta pystytään erottelemaan ns. “lihavat laihat”, joilla painossa korostuu enemmän rasvamassan kuin lihasmassan osuus. Tällaisilla henkilöillä (kuva 2) on normaalista painostaan huolimatta piileviä terveysriskejä ja näiden asiakkaiden kanssa on erityisen valaisevaa päästä käymään läpi kehonkoostumuksen tarkempaa analyysiä perinteisten painon, painoindeksin tai ympärysmittojen sijaan. InBody tuo perinteisten terveysseurantojen tueksi objektiivisen mittariston, jonka avulla tilannetta ja muutosta pystytään tarkastelemaan aina pintaa syvemmältä. Eri kehonkoostumusdatan trendejä (kuva 3) seuraamalla saadaan tietoa mitkä toimenpiteet ja työkalut oikeasti vaikuttavat.
“InBody-raportti auttaa keskittymään muuhun kuin vain painon seurantaan ja nostamaan keskusteluun elintapoihin liittyviä ongelmakohtia, mutta myös hyviä juttuja painon seuraamisen ulkopuolelta.”
Kuva 3. Ote muutaman muuttujan historiagraafista InBody appissa
Tarkan kehonkoostumusmittarin tarjoama tieto viskeraalirasvan määrästä sisäelinten ympärillä ja sisällä on erittäin tärkeä osio terveempiä elintapoja kohti motivoidessa. Kohonneella viskeraalirasvalla on tutkitusti selkeitä yhteyksiä moniin elintapasairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja rasvamaksaan. Jo pienillä elintapamuutoksilla mm. liikuntatottumuksissa, ravinnossa ja päihteiden käytössä voidaan saada merkittäviä muutoksia viskeraalirasvan määrään verrattain lyhyessä ajassa. Kiinnostus viskeraalirasva-arvoja kohtaan onkin lisääntynyt viime vuosina hurjasti, kun tieto sen merkityksestä ja mittausmahdollisuuksista on kasvanut.
Kuva 4. Koholla oleva viskeraalirasva. Lukema kuvaa viskeraalirasvan alueen kokoa keskivartalon poikkileikkauskuvasta.
Muita käyttökohteita fysioterapiassa
Edellämainittujen lisäksi InBody on hyödyllinen työkalu myös esimerkiksi seuraavanlaisissa asiakastapauksissa.
- Loukkaantumisten ja niiden uusiutumisten ehkäisy: Esimerkiksi monissa urheilulajeissa ja työtehtävissä altistutaan hyvin toispuoleiselle tekemiselle, mikä voi huomaamatta korostaa kehon lihastasapainon ja jäykkyyksien puolieroja, jotka altistavat loukkaantumisille ja rasitusvammoille. Mitä intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa suoritus on, sitä rajummin puolierot tai jo vähäinenkin ylimääräinen paino kuormittavat kehoa. Kun loukkaantumisiin ja poissaoloihin ei ole varaa, InBodyn segmentaalisesti jaettu mittaustieto auttaa niiden ennaltaehkäisyssä.
- Maksimaalisen suorituskyvyn ylläpitäminen: Kun on kysymys huippu-urheilusta, halutaan kaikki keinot hyödyntää suorituksen optimoimiseksi. Urheilijoilla kehonkoostumuksen muutoksia voi olla merkityksellistä seurata niin kauden aikana, off-seasonilla kuin loukkaantumistilanteiden sattuessa. Muutokset esim. lihas- ja rasvamassassa voivat vaikuttaa merkittävästi suorituskykyyn ja alentunut vaihekulma saattaa indikoida heikentyneestä palautumisesta ja/tai ravitsemuksesta. Mittaustiedon seurannan kannalta on optimaalista, että tiedetään aina mitattavan verrokki lähtötilanne terveenä ja palautuneena. Kirjoitimme aiemmin kuinka Kalpa hyödynsi InBody-mittaustietoa pelaajiensa suorituskyvyn seurannassa.
- Tukea ravitsemuksen optimointiin: InBody-mittaus tarjoaa tietoa perusaineenvaihdunnasta, minkä laskemisessa on tärkeää tietää henkilön lihas- ja rasvamassa, ei vain pituutta, ikää ja sukupuolta kuten nettilaskureissa on tapana kysyä. Toki jokaisen henkilökohtaiset aineenvaihduntaominaisuudet määrittävät lopulta lepokulutuksen. Heikko nesteytys, liiallinen suolankäyttö ja muuten epäterveelliset ravitsemustottumukset heijastuvat herkästi myös nestetasapainon tuloksiin. Kehon vaihekulma on mm. ravitsemusterapiassa käytettävä tärkeä työkalu.
- Toimintakyvyn muutosten arviointi: Sarkopenia eli lihaskato on useimmiten vanhemman väestön haaste, koska lihasmassan määrä usein vähenee ikääntymisen myötä. Sarkopenia voi vaikuttaa merkittävästi henkilön toimintakykyyn ja elämänlaatuun. InBody tarjoaa kätevän tavan seuloa sarkopeniatapauksia ja -riskiryhmäläisiä mm. tähän tarkoitetun SMI-indeksin avulla. Lue aiemmasta blogistamme lisää InBody-mittauksen hyödyntämisestä sarkopeniariskin tunnistamisessa ja potilaiden hoitamisessa.
Mittaukset tukevat, eivät korvaa perinteisiä käytäntöjä
InBody-mittauksen ei ole tarkoitus korvata perinteisiä fysioterapian metodeja, kuten voima- ja liikkuvuustestejä, vaan tukea ja tuoda lisäarvoa omalla tavallaan eli objektiivisella, henkilökohtaiseen arviointiin perustumattomalla tiedolla. Näin ollen fysioterapeutti pystyy tarjoamaan monipuolisempaa tietoa asiakkaan tilanteesta ja konkreettista dataa raportin muodossa keskustelun tueksi. InBodyn asiakkaat nostavat usein esille, että InBody-mittauksen tärkein aspekti onkin asiakkaalle käteen jäävä mittausraportti, joka usein säilyy asiakkaalla pitkiäkin aikoja tallessa.
Jos olet kiinnostunut keskustelemaan lisää kehonkoostumusmittauksen tuomista mahdollisuuksista teidän toimintaan, ota ihmeessä yhteyttä!
